Viimeinkin meksikolainen, viimeinen meksikolainen.

Huhhuh hmm. Jep. Taas takaisin muistin ihmeelliseen maailmaan. Poistuttiin Cancunista kohti Tulumia. Seuraavat 2 paivaa meni todella iisisti ja lepytelle biitsille seka raunioilla. Darra ei antanut periksi mitenkaan. Sunnuntaina Boris painui takas kylmaan ilmastoon ja me laahattiin tiemme belizeen, kassit roikkuen kuin bassetin korvat.

Belize alkoi aika kingisti. Aivan taynna mustia ihmisia ja raga iisi. Kielta on juhlittava. Paalla oli legendaarinen paasiaiskeitto joten lokalit jurras kadulla. Istuttiin parille bisselle lokalin tietajan kanssa joka autto tietamaan historiasta kadun kielella. Mielenkiintoista oli kun kundi halus pitaa loppurukouksesta kasista kiinni niin jugi piti silmia kiinni. Itsella oli pokassa pidattamista, mutta en syyta miesta, mulla vaan jotenki patki tuo kolmas yhteys. Takas veneileen biksille ja odottaan siirtymista Caye Caulkerille.

Aamu alkoi nalkaisen natisti timman botskiajelulla, varusteena 600 oria. Hepat sylki ja hatut lenteli. Meren yleiso hurrasi ja velloi. Caye caulker naytti vauhdikkaalta ja paastiin raakaan guesthouseen. Omistajanaikkosella oli maailman tuuheimmat kainalokarvat, quite random says I. Mjoo, seuraavat paivat meni levytyksessa cheeban kanssa ja lokaleitten ragatsembaloissa. "They say she got the ass like a parachute. a parachute? A PIIIIINK PARACHUTE.

Tsekattiin viela San pedro ja painuttiin takas meksikoon Playa del Carmeniin. Vaikka paikan pitaisi olla turistirotta, homma naytti skulaavan. Guesthouse oli yks reissun parhaista, kaikki vaan toimi ja bileet oli paalla. Kavelykadulla on kingi bongaa turisteja. Huh ja walmart. Joutu kuitenkin ottamaan iisisti torstain, koska aamulla oli edessa pari kilppari sukellusta. MAHTAVAX.

Sukellusten jalkeen tavattiin saksalainen philippi ja siita meno jatkui railakkaasti pe la su ma ja ammu mun paahan reika. Niin raakaa biletysta ja tarinat luonnollisesti vaihtelee lehmansilmanpainosta kohti kaksykkoseen yovartijan kanssa. Tarinat on tehty kerrottaviks, oikeet tarinat ei. Vittu kiitti taas travellerin filosofiasta. Hienoja hetkia, hienoja hetkia.

Lahdettiin aprillipaivana kohti Cancunia ja isla mujeresta. Tavoitteena oli aloittaa rauhallisesti, mutta yleensa kun tulee uuteen paikkaan pitaa riipasta rommitotit. Letti taakse ja rommi ja pullo ja paa auki.

Noh kuitenkin, hirvee kasa jengia oli carmenin guesthousesta paikan paalla ja norjan kundit costa ricasta. Raakaa biletysta seuraavat 3 paivaa tuhansien tarinoiden syovyttamana ja yks valipaiva tata tulevaa lauantaita kohti jota nyt kirjotan. hyva biitsi paiva tosin.

Epilooki alotus. Aivan uskomaton vitutus. Tekstista huomaa etta kirjottaja on aivokuollut naata, joka tarvitsee ammattilaisen apua. Kotiin on pakko paasta, koska kroppa ei enaa kesta rallia. Raain ralli ikina. Kuitenkin..halu jaada on kova, silla reissaajan mielentila on eri kuin ahdasmielisen kivenvalkoisen ihonvarin saivyttaman harmaakarhun suomesta. En kesta. Painetta on muuallakin kuin alakerrassa. Hang out with your cock out. Ma lahen riipaseen vikan jurrin!